Perfect Breather

https://www.youtube.com/@anastasia_prokosheva Анастасия Прокошева Ćorjaloz atased Чоръялоз Атасэд Kukko Laulaa 🇫🇮 Ćeber zabor jyljosad Чебер забор йылъёсад Kauniin aidan päällä Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Ćeber azbar šorjosad Чебер азбар шоръёсад On pihalla kaunista Utyloz punyjed Утылоз пуныед Haukkuu peni (koira) Ćeber kenos aźjosad Чебер кенос азьёсад Kaunis on lato Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Ćeber gurt kotyrjosad Чебер гурт котыръёсад Kauniin kylän lähellä Gyrdaltoz užpijed Гырдалтоз ужпиед Ori hirnui Ćeber kapka aźjosad Чебер капка азьёсад Kauniin portin edessä Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Ćeber uram kuźjosad Чебер урам кузьёсад Kaunis pitkä katu Utyloz punyjed Утылоз пуныед Haukkuu peni (koira) Ćeber kenos aźjosad Чебер кенос азьёсад Kaunis on lato Kyrćaloz arganed Кырчалоз арганэд Villi ? harmonikka Šukkiśkoz kuarajez Шуккиськоз куараез Siellä oli ääni Etymology чебер • (ćeber) beautiful, handsome Compare Tatar чибәр (çibär), Bashkir сибәр (sibər) and Mongolian цэвэр (cever). Cognates include Moksha цебярь (ćebäŕ). атас • (atas) cock Compare Tatar әтәч (ätäç) and Bashkir әтәс (ətəs). Cognates include Erzya атякш (aťakš). куара • (kuara) voice, sound gossip, rumor (dialectal) cry, shout, yell, call пуны • (puny) dog From Proto-Permic *pön, from Proto-Finno-Permic *penä. Cognates include Eastern Mari пий (pij) and Kildin Sami пе̄ннэ (pienne). Permic cognates include Komi-Zyrian пон (pon) and Komi-Yazva пун (pun). гурт • (gurt) village home From Proto-Permic *gɔrt, borrowed from an Iranian language (compare Persian کرت (kart) and Sanskrit गृह (gṛha)). Cognates include Komi-Zyrian горт (gort) and Komi-Permyak горт (gort) капка • (kapka) gate, small door in a fence Compare Tatar капка (qapka) and Chuvash хапха (hapha). урам • (uram) street Compare Chuvash урам (uram) and Bashkir урам (uram). Cognates include Eastern Mari урем (urem).

Circa 1952 Sámi languages (/ˈsɑːmi/ SAH-mee), in English also rendered as Sami and Saami, are a group of Uralic languages spoken by the Sámi people in Northern Europe (in parts of northern Finland, Norway, Sweden, and extreme northwestern Russia). There are, depending on the nature and terms of division, ten or more Sami languages. Several spellings have been used for the Sámi languages, including Sámi, Sami, Saami, Saame, Sámic, Samic, and Saamic, as well as the exonyms Lappish and Lappic. The last two, along with the term Lapp, are now often considered pejorative.

Artist Juice Leskinen Grand Slam Release Date 1991 Album Taivaan kappaleita ”Siniristiloppumme” on Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama kappale vuodelta 1991. Se sisältyi Juice Leskinen Grand Slamin albumiin Taivaan kappaleita, ja se ilmestyi myös singlenä (B-puolella ”Action!!!”). Kyseessä oli tuplasingle, jonka toisella levyllä olivat ”Pienestä pitäen” ja ”Daisarit”. Kappaleen esittävät Juice Leskinen (laulu), Anssi Tikanmäki (syntetisaattoriefektit, syntetisaattoriperkussiot ja taustalaulu), Ila Loueranta (taustalaulu), Jari Yliaho (sähkökitara ja taustalaulu), Antti Tammilehto (basso ja taustalaulu), Vesa Sytelä (rummut, scratching ja taustalaulu), Toni Lähteenmäki (taustalaulu), Puntti Valtonen (taustalaulu) ja Henrik Perelló (viulu). Sovituksen on tehnyt Anssi Tikanmäki. ”Siniristiloppumme” on Juice Leskisen kannanotto 1990-luvun alun ajankohtaisiin poliittisiin asioihin ja Suomen ensimmäiseen rap-aaltoon. Siinä lainataan sekä Yrjö Kilpisen ”Lippulaulua” (joka alkaa sanalla Siniristilippumme) että Pääkkösten ”Eläinrääkkäystä”-kappaletta. [Urho] Kekkonen hiihti Kekkonen kalasti Nyt se on Kekkonen riisuttu alasti! Olemme tässä nyt oivaltamassa Että on valtio huonossa jamassa Raitti on ruskeena ryssää ja japsia (Somalia armasta kotikylän lapsia) Saattaisi hyvinkin vointimme vähetä Ellemme paluupostissa lähetä kaappareita pitkin Siperian mettiä Ne kun on neukkujen njet-settiä (Täät-tä-rättää-tät-tärä-rättää) Hallitus hoitaa hättää (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Malttia, Baltia, malttia, Baltia Vaikka jo Puolassa risti on valttia Suomi on taikina, Karjala hiivana Siitä ei luovu Iivana viivana Demarin yllekö haalari? Hm... (Ja se oolannin raha oli...) markka vai taalari? Salkulle jatke syntymänynnystä Kompastuu kun ylittää uutiskynnystä (Täät-tä-rättää-tät-tärä-rättää) Mikä mikä mikä mikä mättää? (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Svengitön säpinä on sydänaloissa Tanssivat kengät väärissä jaloissa Herra ja narri Herra ja narri Herra ja narri Holkeri [Harri] (Turpa kii agitaattori!) Sinistäkö, valkostako, paskasen harmaada? Rannalla ruostuu Wärtsilän armaada (Tule apuun, vanja! Tule apuun vanja! Hallitus tulee! Hallitus tappaa!) Hallitus istuu Hallitus ei kommentoi vaan hallitusti rappaa (Hallittu rakennemuutos!) Paatos ja puutos ja kiitos ei (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Kissojen tavalla tiivillä kerällä tahdomme loikoa Euroopan perällä Tahdomme turvetta seipäälle haalia Meillä ei syödä hapanta kaalia Kattokaas vähän - Vetelin Ahoa [Esko] Ettei se vallan latvasta lahoa Nykyajan nuori on kauhea penska Sille kun kelpaa ranska ja svenska (Täät-tä-rättää-tät-tärä-rättää) Ei saa heitteille jättää (Kuka saatanan tunari taas tunaroi?) E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi Eläköön Suomi ja Åland ja Sulo! [Aittoniemi] Ja Br-br-br-br-br-br-br-br-br-br- (Der, Die Das Gott ist unser Burg Und kräftig, sicher, every Day) Br-br-br-br-br-br-br-br-br-br-br- Bruttokansantulo!

Historien om estlandssvenskarna - Eestirootslaste ajalugu Film „Det Försvunna Landskapet — historiet om estlandssvenskarna” (“Kadunud maastik — eestirootslaste ajalugu”) annab läbilõike eestirootslaste ajaloost nelja teema kaudu: päritolu, rahvuse kujunemine, põgenemine ja tagasitulek. Filmis on kasutatud palju arhiivikaadreid, samuti intervjuusid ajaloolaste, ekspertide ja eestirootslastega. Filmi autor on omal ajal Rannarootsi muuseumis praktikal olnud soomerootslasest ajaloolane Aapo Roselius, kes ütles, et valis filmi teemad, mis teda ennast kõige rohkem huvitavad. Filmen "Det Försvunna Landskapet — historiet om estlandssvenskarna" ger ett tvärsnitt av estlandssvenskarnas historia genom fyra teman: ursprung, medborgarskapsbildning, flykt och återvändande. Många arkivmaterial har använts i filmen, liksom intervjuer med historiker, experter och estlandssvenskar. Filmens upphovsman hade en gång i tiden en praktikplats på Rannarootsi museum hos den finlandssvenske historikern Aapo Roselius, som berättade att han valde de teman i filmen som intresserar honom mest. https://estonianworld.com/life/minority-report-plight-estonias-ethnic-swedes/ https://en.wikipedia.org/wiki/Estonian_Swedish

Jankovics Marcell was born on 21 October 1941 in Budapest, Hungary. He died on 29 May 2021. 2011 animated film by Marcell Jankovics. The film went into production in 1988 but encountered difficulties as the production model for Hungarian cinema changed. The segments were financed individually and sometimes exhibited independently at film festivals and on Hungarian television. After 23 years in production, the finished film premiered in 2011. The film is based on the 1861 play The Tragedy of Man by Imre Madách. #shorts #Jankovics #TheTragedyofMan #Hungarian #animated #film

(1975) Veijarikomedia helsinkiläisen satamajätkä Jönni Lumperin seikkailusta miljonäärien ja keinottelun maailmassa. Elokuva, pitkä fiktio, Suomi Jukka Sipilä , Ohjaaja ; Hannu Kahakorpi , Ohjaaja 1975 Erkki Pajala , Jönni Lumperi Hannu Kahakorpi , Hankku Eira Sirola , Makkara-Liisa Georg Backlund , Jöns Lundberg Paavo Pentikäinen , Nuutinen Tauno Palo, Eversti Porhola (Elokuva oli Palon viimeinen) Oiva Lohtander, Paapuri Kapo Manto , Selostaja Pekka Suhonen , dramatisointi Hannu Kahakorpi , televisiosovitus Jukka Sipilä , televisiosovitus KIRJA : Lassila, Maiju (1916) https://www.doria.fi/handle/10024/100539

"Liivin lauluja" (1975), väitöskirja, ensimmäinen liiviläisille omistettu elokuva Latviassa toisen maailmansodan jälkeen Līvõ lōlod (Lībiešu dziesmas) (Andris Slapiņš, 1975) Livonian songs The first film dedicated to Livonians in Latvia after World War II. Thesis of Andris Slapiņš All-Union State Institute of Cinematography. Author, director, cameraman - Andris Slapiņš. Pirmā lībiešiem veltītā filma Latvijā pēc II pasaules kara. Andra Slapiņa Vissavienības Valsts kinematogrāfijas institūta diplomdarbs. Autors, režisors, operators- Andris Slapiņš. orig: https://youtu.be/mB1NiYumNcw?si=pzna3hpwj9BYckuO.

Suomen kieli on syntynyt monen muuttoliikkeen seurauksena https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/09/10/arkeologia-kielitiede-ja-geenitutkimus-selvittavat-suomalaisten-alkuperaa Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää ...Ongelmatonta eri tieteenalojen tiedonsirujen yhdistäminen ei ole. Arkeologiset kulttuurialueet ovat tavallisesti kerrostuneita niin, että ne sisältävät monia eri suunnista peräisin olevaa kulttuuriperintöainesta, minkä vuoksi tutkijan on sen perusteella käytännössä mahdotonta sanoa jotain kielellisestä tilanteesta. Kielitiedekään ei täysin paljasta historian hämärässä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi kielenvaihto ei aina edellytä valtavaa maahanmuuttoa, koska se on pikemmin sosiaalisesti motivoitunut kuin väestömäärän ylivoimasta johtuva ilmiö; historiasta tunnetaan useita tapahtumia, joissa vähemmistön kieli valtaa alueen. Genetiikka kertoo lahjomattomasti nykysuomalaisen geenien alkuperän, mutta ei paljasta esimerkiksi aikoinaan alueelle siirtyneen uuden väestöryhmän kulttuurisia vaikutuksia. Geenitutkimus voi todistaa väestöryhmän katoamisen tai sulautumisen, mutta ei esimerkiksi kielen esihistoriaa. Geenit ja kulttuurit eivät siirry aina yhtä matkaa. Tarton yliopiston historian ja arkeologian instituutin johtajan #Valter #Lang in teos #Homo #Fennicus kahlaa läpi itämerensuomalaisen esihistorian tutkimuksen. Langin kirja perustuu genetiikan, kielitieteen ja arkeologian uusimpiin tutkimustuloksiin. Aristoteleen kantapäässä vieraillut Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja.

ja eteläviro ja joidenkin tutkijoiden mukaan aunus, joka useimmiten kuitenkin lasketaan yhdeksi karjalan päämurteista. ase (genitive aseme, partitive aset) bed From Proto-Finnic *asëin, possibly already Proto-Finno-Ugric *aśema – ultimately from Proto-Uralic *ëśe-. Cognates include Finnish asema (“station, location”), Erzya эзем (eźem, “place, bench”) and possibly Khanty ӑсәм (ăsəm, “pillow”) and Mansi осма (osma, “pillow”), as well as Estonian asuma (“to be located”). Derived terms asendama, asetsema, asu- Related terms asi, asima, asukoht, asuma, asutama, ese, selmet asja ajaja asju ajav, asju ajada oskav ning armastav inimene ihminen, joka osaa hoitaa asioita ja tekee sitä mielellään ma olen nii saamatu asjaajaja, et ma ei saa sellega lihtsalt hakkama olen niin saamaton, etten kerta kaikkiaan pysty hoitamaan tätä asiaa. asi Inherited from Proto-Finnic *acja (“matter, case”), which is of disputed origin: Possibly from both Proto-Uralic *ate and *-ja, from Proto-Uralic *-ja. Possibly from Proto-Finnic *asëdak (“to live”), from Proto-Uralic *ëśe-. Possibly borrowed from Proto-Germanic *(uz)andiją. haridus From harima +‎ -dus. education hari (genitive harja, partitive harja) comb, brush From Proto-Finnic *harja, related to Finnish harja. Derived terms harjama, harima, hambahari From hammas +‎ hari. toothbrush 🪥 hilja (comparative hiljem) late From Proto-Finnic *hilja, probably borrowed from Proto-Germanic *silāną. Antonym: vara hukkuma to die From Proto-Finnic *hukkudak, from hukk +‎ -uma. huvi (genitive huvi, partitive huvi) interest Borrowed from Finnish huvi, huvittaa. juures near, beside, at Maja juures on paar puud. There are a few trees near the house. juur (genitive juure, partitive juurt) root (part of a tree) (mathematics) root From Proto-Finnic *juuri. Cognate to Finnish juuri and Votic juuri. kaame ‹1› ‹adj› 1. surnukahvatu. a. (näo-, ihuvärvuse kohta). Nägu oli kaame nagu kooljal. Poiss oli näost kaame. Ta läks, muutus, tõmbus (näost) kaameks. Mehed olid hirmust päris kaamed. b. (harvemini valguse, eriti kuuvalguse kohta). Täiskuu kaame valgus. *Kollaste siidkardinate taga on kaame polaaröö .. L. Meri. kaabu (gen kaabu, part kaabut) (miesten) hattu, lierihattu kergitas kaabut – nosti hattua (tervehdykseksi) viltkaabu – huopahattu, vilttihattu kalju (genitive kalju, partitive kaljut) cliff, rock From Proto-Finnic *kallijo, from Proto-Germanic *hallijǭ. Compare Swedish häll and Old Norse hella. Cognate to Finnish kallio. nälg (genitive nälja, partitive nälga) hunger From Proto-Finnic *nälkä. hukka (not comparable) into ruin, into destruction, into death Mitu inimest said õnnetuses hukka. Many people died in the accident. (lit. "got into ruin") into a degenerated state, into a disorderly state Viinapudel tema hukka viiski. It was the vodka bottle that brought him down. hukk (genitive huku, partitive hukku) destruction, ruin, loss From Proto-Finnic *hukka, cognate to Finnish hukka and Votic ukkõ. ruum (genitive ruumi, partitive ruumi) place, location; space, room Borrowed from Middle Low German rûm, from Old Saxon rūm, from Proto-West Germanic *rūm. maasikas (genitive maasika, partitive maasikat) strawberry (colloquial) love bite, hickey From Proto-Finnic *mancik'as. Cognate to Finnish mansikka, Karelian mandžoi and Veps manźikäińe. Possibly derived from mander (“continent”). Compare German Erdbeere and Latvian zemene, both from their respective words for earth. peen (genitive peene, partitive peent, comparative peenem, superlative kõige peenem) fine (of small pieces, small size) thin fine (of good quality) fancy From Proto-Finnic *peeni. Cognate with Finnish pieni. Derived terms peenendama, peenestama, peenike, peenus putka Borrowed from Russian бу́дка (búdka). From бу́да (búda) +‎ -ка (-ka), which former has been displaced by the suffixed formation fast and is from Ukrainian бу́да (búda), from Polish buda, from Middle High German buode = German Bude, from Proto-Germanic *bōdō as English booth. kennel, doghouse 🐶 booth, cabin, kiosk, box (very small building) (history) small police facility (during pre-revolutionary Russia) raamat (genitive raamatu, partitive raamatut) book Borrowed from Old East Slavic грамота (gramota), from Ancient Greek γράμματα (grámmata, “letters, writing”). Compare Finnish raamattu (“bible”). sularaha (genitive sularaha, partitive sularaha) cash (money in the form of notes and coins) From sula (“liquid, molten”) +‎ raha (“money”). lähteet: Viikon kieli: Itämerensuomalaiset kielet https://areena.yle.fi/podcastit/1-50414268. Estonian vocabulary käännetty [bing] Лексика эстонского языка [ru wikipedia] ´käännetty´ Viron pikakurssi Kari Vaisanen [@ vaikari] 👏 #Hannu #Reime #Viikonkieli #Ykkösaamu #Ulvi #Wirén

”Menestys panee pään pyörälle.” ”Isä aurinkoinen” Pravdassa 2.3.1930 julkaistun maatalouden kollektivisointia käsittelevän artikkelin otsikko. "Edu paneb pea rattale." Pravdas 2.3.1930 avaldatud põllumajanduse kollektiviseerimist käsitleva artikli pealkiri. #Valgus #Koordis #Kolhoosilaul #1951 #GeorgOts

Over the course of 25 years Lennart Meri's life and creative works were closely linked with Estonian film production. "Dances for the Milky Way" follows Lennart Meri's film quests since 1964 when he was invited to work as an script editor for Tallinnfilm, where he would quite soon become the key person for planning Estonian-Finnish film co-operation. "Dances for the Milky Way" details the stories of the makings of Lennart Meri's anthropological documentaries on Finno-Ugric peoples, such as "The Waterfowl People" (1970), "The Winds of the Milky Way" (1977), "The Sounds of Kaleva" (1986), "The Sons of Torum" (1989) and "The Shaman" (1997). The film contains many photos of film expeditions, excerpts from TV and radio programmes with interviews of Lennart Meri, video footage from his personal camera, unused footage of Lennart Meri's films, correspondence, archive documents, etc. The film also touches the international documentary project "The Boat", which was never made because of the reluctant nature of the Soviet film's red tape, as well as some other uncompleted film ideas of his. Lennart Meri (1929-2006), a writer and a filmmaker, was elected twice the President of the Republic of Estonia, in 1992-2001. Director Jaak Lõhmus original and more Viru vinge @: https://youtu.be/9MSdTqN2mjw?si=y2k7LrlG6cMkfOWI.

Juicen kirjasto (kohde 1) Juicen tahto oli, että hänen kotikirjastonsa sijoitetaan hänen kuolemansa jälkeen palvelutalo Viola-kotiin, joka sijaitsee Juicen viimeisen kodin lähellä Tampellan alueella. Juice halusi, että hänelle rakkaat kirjat pysyisivät yhtenäisenä kokoelmana. Toive toteutui Reino ja Aino Kotikenkä Oy:n avulla. Yhtiö osti kirjakokoelman Juicen perikunnalta ja lahjoitti sen Viola-kodille. Juicen kirjallista makua ja kiinnostuksen kohteita valottavat kirjat on sijoitettu Viola-kodin kokous- ja juhlatilaan, joka on saanut nimekseen Juicen kirjasto. Kirjoja ei lainata, mutta niihin voi valvotusti tutustua. Tammerkosken maisema (kohde 2) Kun Tampellan aluetta ryhdyttiin muuttamaan teollisuuskäytöstä asuinkortteleiksi, Juice kiinnostui seudusta ja varasi itselleen asunnon osoitteesta Turpiininkatu 2. Hän oli syntynyt Jukajoen varrella Juankoskella ja koki virtaavan veden aina itselleen kaikkein tärkeimmäksi luonnonelementiksi. Asuminen aivan Tammerkosken tuntumassa tuntui siksi mukavalta. Kotiutumista Tampellan alueelle auttoivat myös kosken rannassa sijaitsevat vanhat punatiiliset tehdasrakennukset, jotka toivat Juicen mieleen hänen lapsuudenmaisemansa Juankoskella. Entinen Tampereen kieli-instituutti (kohde 3) Juice pääsi vuonna 1970 opiskelemaan Tampereen kieli-instituuttiin, joka toimi entisessä kauppaoppilaitoksessa. Juice menestyi loistavasti pääaineessaan englannissa, mutta ei valmistunut koskaan. Hän ei päässyt loppukokeisiin, koska ei ollut osallistunut riittävästi sivuaineensa saksan opintoihin. Tekstinteko ja musiikki olivat jo viemässä miehen, joka verrytteli tulevaa uraansa varten soittamalla opiskelijabileissä. Juice ja kieli-instituutissa niin ikään opiskeleva Vesa Majanen loivat Suomen ensimmäisen rock-oopperan nimeltään Kummitäti. Tampereen Musiikki (kohde 4) Coitus Int -yhtyeen alkuperäiset jäsenet olivat opiskelijapoikia, joiden varat eivät riittäneet äänilaitteisiin. Kun joukkoon liittyi päivätyössä käyvä Pentti Penninkilampi, hän toi mukanaan sentään yhden vahvistimen. Puutteellista äänikalustoaan Coitus Int paikkasi vuokraamalla ja lainaamalla sitä Tampereen Musiikista, missä myyjänä oli tuolloin Mika Sundqvist. Muusikkonakin tunnettu Sundqvist ryhtyi sittemmin studionomistajaksi. Hänen MSL-Studiossaan Juice äänitti enemmän musiikkia kuin missään muussa studiossa. Ylioppilastalo (kohde 5) Coitus Intin alkuperäisjäsenet esiintyivät aluksi opiskelukavereilleen. Juice Leskinen ja Max Möller opiskelivat kieli-instituutissa, Mikko Alatalo ja Harri Rinne tiedotusopin laitoksella. Laajemman yleisön yhtye kohtasi ensimmäisen kerran Tampereen ylioppilastalolla keväällä 1973. Alatalo ja Rinne lähtivät kohta omille teilleen ja Juice täydensi muilla miehillä orkesterin, jonka alkuperäisen nimen Los Coitus Interruptus levy-yhtiö lyhensi Coitus Intiksi. Sekä sille että muille manserock-bändeille ylioppilastalo oli pitkään keskeinen esiintymispaikka. TV1:n vuonna 1974 tekemässä dokumentissa Erään sävelmän synty Coitus Int esittää ylioppilastalolla Alatalon säveltämän ja Leskisen sanoittaman Odysseus-kappaleen. Ohjelma on Ylen Elävässä arkistossa. Tillikka (kohde 6) Kun Juice muutti Tampereelle, Tillikka oli jo vuosia ollut Tampereen keskeinen opiskelija- ja taiteilijaravintola. Pöydissä riitti juttua ja ravintolan pianon ääreen suuntasi usein joku asiakas. Varsinkin Teatterikesän aikana Tillikka saattoi olla kuin yhtä kabareeta: soitto soi ja laulu raikui. Juice istahti tähän ympäristöön luontevasti. Hänen pöytäseuranaan oli useimmiten soittokavereita, toisinaan muitakin taiteilijoita. Tampereella 1980-luvulla vuosia majaillut boheemi näyttelijä Matti Pellonpää istui usein Tillikassa kaverinsa Juicen kanssa. Harri Rinteen entinen asunto (kohde 7) Opiskelijat Juice Leskinen, Mikko Alatalo, Harri Rinne ja Max Möller alkoivat 1970-luvun alussa harjoitella porukalla musisointia Harri Rinteen yhden huoneen ja keittiön opiskelija-asunnossa. Joukkoon liittyi sittemmin myös Pentti Penninkilampi, joka tuli ihan muista kuvioista. Hän oli töissä Valmetilla. Rinteen asunnossa tehtiin C-kasettinauhurilla äänitykset, jotka vuonna 1973 avasivat Coitus Int -yhtyeelle tien levytysstudioon. TV1:n vuonna 1974 tekemässä dokumentissa Erään sävelmän synty Rinne, Alatalo ja Leskinen keskustelevat Odysseus-kappaleesta juuri tässä asunnossa. Ohjelma on Ylen Elävässä arkistossa. Entinen Leena ja Pekka -ravintola (kohde 8) Raittiushotelli Emmaus muuttui vuonna 1982 hotelli Arctia Tampereeksi, jonka ravintoloissa tarjoiltiin myös alkoholia. Hotellin aulan tuntumassa sijainneesta Leena ja Pekka -ravintolasta tuli pian paitsi tamperelaisten muusikoiden tapaamispaikka myös bändien linja-autoasema. Juicen Grand Slam, Eppu Normaali, Popeda, Ilona ja myöhemmin myös Yö lähtivät vuosikausia keikoille tämän muusikoiden Aulabaariksi kutsuman ravintolan edestä. Juice oli Aulabaarin uskollisimpia asiakkaita. Baarin somisteena oli taiteilija Hannu Riikosen vuonna 1987 tekemä Juice-patsas sekä muuta muusikkoihin liittyvää rekvisiittaa. Aulabaarin paikalla on nykyisin hotelli Scandic Tampere Cityn ravintola Trattoria Il Centro. Tampere-talo (kohde 9) Uusia ajatuksia aina pulppuava Juice ja hänen niin ikään idearikas lähipiirinsä onnistuivat innostamaan Tampere-talon johdon metkaan hankkeeseen: uusi konsertti- ja kongressikeskus oli valmistumassa oikeastaan vasta loppukesäksi 1990, mutta jo 19.2.1990 siellä esiintyi Juice Leskinen 40-vuotisjuhlakonsertissaan. 22.2.2000 klo 20 Tampere-talossa alkoi Juicen 50-vuotisjuhlakonsertti, jossa muut artistit esittivät hänen tuotantoaan. Juicen viimeinen suuri konsertti tapahtui niin ikään Tampere-talossa: Mikko Alatalo ja Juice Leskinen eli Senaattori ja boheemi olivat lavalla 13.11.2004. Sen jälkeen Juicea kuultiin vain klubi- ja muilla pienimuotoisilla keikoilla. Juicen hauta (kohde 10) Juice on haudattu Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyyteen aivan Väinö Linnan ja Veikko Sinisalon tuntumaan. Hautamuistomerkki on kuvanveistäjä Timo Hannusen suunnittelema. Hannusen mukaan muistomerkki on saanut aiheensa Juicelle tärkeästä virtaavasta vedestä. Sinisalon hautakivi on niin ikään Hannusen suunnittelema. Linnan, Sinisalon ja Juicen muistomerkit muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, joka tervehtii Kalevankankaalle tulijaa. Juicen haudan esittely on Kalevankankaan hautausmaan nettisivuilla. Haudan sijainnin näkee myös paperikartalta, joka on jaossa hautausmaan porttien tuntumassa. Juicen Tampere -raitti kokonaisuudessaan sekä tekijätiedot: www.tampere.fi/juicen-tampere. Videon voi katsoa myös tekstitettynä ja lisää @ Kulttuuri Tampere https://youtu.be/Xf03LkA4zR4?si=ttpOm7YJXnxA0WNy.

"Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain". - Markus Kojo #Shorts #juhannusaatto #2008

USSR Initialism of Union of Soviet Socialist Republics. SNTL Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto СССР • (SSSR) m (historical) Initialism of Сојуз на Советските Социјалистички Републики (Sojuz na Sovetskite Socijalistički Republiki, “USSR”)., a country in Europe and Asia Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14. toukokuuta 1955 Varsovassa Puolan kansantasavallassa Naton vastapainoksi ja nimellisesti uudelleen aseistautuneen Saksan liittotasavallan muodostaman uhan torjumiseksi. The Warsaw Pact (WP), formally the Treaty of Friendship, Cooperation, and Mutual Assistance (TFCMA), was a collective defense treaty signed in Warsaw, Poland, between the Soviet Union and seven other Eastern Bloc socialist republics of Central and Eastern Europe in May 1955, during the Cold War. source: Neuvostoliiton imperiumi | Tekstitetty suomeksi https://youtu.be/L3MKvDCj7Fs. #shorts #Geography #USSR #SNTL #CCCP

🇬🇧 Now the unusual question is where did the Chud people go? A little assimilated, basically yes, but, I’m sure that they haven’t completely disappeared yet. But in principle, we have a lot of people, who live on the territory of the Russian Federation. Someone like some other people, and so on. Na, but, but, all this is part of our cultural code. 🇫🇮 Nyt epätavallinen kysymys, mihin meni Tšuudi ihmiset? Assimiloituivat vähän, enimmäkseen kyllä mutta olen varma, että se ei ole vielä kadonnut lopullisesti. Mutta periaatteessa meillä on paljon kansoja jotka asuvat alueella Venäjän federaatio. Joku kuin muut ihmiset, jotkut ovat jo poissa ja niin edelleen, mutta mutta kaikki tämä on osa meidän kulttuurikoodia. #putin #chud #shorts

Florida Department Of Scammers: Dr. Narco Longo, @1_Analog_9 , @spiritwhirled DYOR: Proto-Finnic or Proto-Baltic-Finnic is the common ancestor of the Finnic languages, which include the national languages Finnish and Estonian. Proto-Finnic is not attested in any texts but has been reconstructed by linguists. Proto-Finnic is itself descended ultimately from Proto-Uralic. Three stages of Proto-Finnic are distinguished in literature. Early Proto-Finnic, the last common ancestor of the Finnic languages and its closest external relatives — usually understood to be the Sami languages, though also the Mordvinic languages may derive from this stage (see Finno-Samic languages). This reconstruction state appears to be almost identical to Proto-Uralic. Middle Proto-Finnic, an earlier stage in the development on Finnic, used in Kallio (2007) for the point at which the language had developed its most characteristic differences from Proto-Uralic (mainly: the loss of several consonant phonemes from the segment inventory, including all palatalized consonants). Late Proto-Finnic, the last common ancestor of Finnish and Estonian, and hence of the Gulf of Finland Finnic subgroup. South Estonian and the Livonian language had already diverged at this point. https://en.wikipedia.org/wiki/Proto-Finnic_language. https://sanat.csc.fi/wiki/EVE-etusivu. The Sound of the Proto-Finnic language (Numbers & Vocabulary) https://youtu.be/LC3zPtX7mro. The Sound of the Proto-Uralic language (Numbers, Words & Sample Text) https://youtu.be/OV9g6mbfFb4. 🎶 https://youtu.be/5LBnd068pDM https://youtu.be/cX0KBQaS-5s 🎵 walda, valta - power, authority jevä, jyvä - single seed of grain emä, äitei - mother velji, veli - brother kota - hut, tent, tepee härkä - ox taka- - a place behind maa - ground, land kalja - beer maata - to lie down, lie kana - hen (female chicken) kooldak, kuolla - to die arvo - value, worth karvas - bitter lehmä - cow vasa - fawn, calf söödäk, syödä - to eat koira - dog kesä - summer naicë-, nainen - woman hüvä, hyvä - good, dear meci, mesi - honey aro - steppe küü, kyy - vipera berus ala (alla, alta, alle, ali, alas jne.) - area, field, domain pëlto - field (wide, open space used to grow crops)

Silent Souls (Russian: Овся́нки, "The Buntings") is a 2010 Russian road drama film that was nominated for the Golden Lion at the 67th Venice Film Festival. It is based on a 2008 novella by Denis Osokin. Plot Aist is a middle-aged bachelor who leads a lonely life in the northern town of Neya. Like many of his neighbours, he identifies as a Meryan and strives to keep alive the reconstructed traditions of that culture. He acquires two Bunting birds. One day his boss, Miron, informs Aist of the death of his wife Tanya, and demands his help disposing of the body without an autopsy. The pair spend quite some time washing her body and putting colored threads in her pubic hair. (In their culture, the same ritual is performed on brides-to-be). Taking the birds and Tanya's naked body with them, the two men travel to Gorbatov, the site of her honeymoon and the smallest town in Russia, in order to perform cremation rites on the banks of the #Oka River. In a tradition of "smoking" or sexually recounting the dead, Miron boasts of his wife's strictly enforced submissiveness. Aist recalls that Tanya was unhappy. A policeman sees the dead body in their car but chalks it up to Meryan custom. On their way back to Neya, they get lost and are approached by two prostitutes, with whom they have sex. Thinking back on Tanya Miron laments that he should have "let her go" implying that her death was a murder to prevent her departure. Afterward, while traversing the Kineshma Bridge, they are caused to crash into "the great Meryan river" (The #Volga: there to drown) when the Buntings get loose in the car to peck at their eyes. The Merya people (Russian: меря; also Merä) inhabited a territory corresponding roughly to the present-day area of the Golden Ring or Zalesye regions of Russia, including the modern-day Moscow, Yaroslavl, Kostroma, Ivanovo, and Vladimir Oblasts. The fact is that by origin the basis of “shim” is Meryan In the modern Vepsian language, the word meri means "sea" In the 6th century Jordanes mentioned them briefly (as #Merens); later the Primary Chronicle described them in more detail. Soviet archaeologists believed that the capital of the Merya was Sarskoe Gorodishche near the bank of the Nero Lake to the south of Rostov. It is likely that they were peacefully assimilated by the East Slavs after their territory became incorporated into Rus' in the 10th century.

Original title: Geograf globus propil 2013 2h The ordinary troubles of the ordinary teacher in the ordinary class during the ordinary midlife crisis. Director Aleksandr Veledinskiy Writers Aleksei Ivanov Rauf Kubayev Valeriy Todorovskiy Stars Konstantin Khabenskiy Elena Lyadova Aleksandr Robak Victor Sluzhkin signs on as a teacher of geography in a secondary school in his native #Perm (in the #Urals) and gets lost in a haze of hard vodka, desperate love for a nymphet-like student and the stress of educating teenagers. Geographer, as the students immediately dub Sluzhkin, attempts to escape from the gruelling, dull, stultifying reality of Russia's provincial life in a rafting tour to the Urals. Accompanied by wild, adventure-seeking adolescents, faced with the numerous grim surprises of nature, Geographer is poised to find himself and his own truth. Suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta on ollut tapana kuvata sopusuhtaisella sukupuulla. Sukupuussa tai -pensaassa on yhteiset juuret ja monia oksia: itämerensuomalaiset kielet, saamelaiskielet, mordva, mari, permiläiset kielet, ugrilaiset kielet ja samojedikielet. Itämerensuomen haaroja puolestaan ovat esimerkiksi suomi, karjala ja viro. Pitkään ajateltiin, että sukupuu on samalla kartta, joka kertoo, miten kansat ovat vaeltaneet nykyisille alueilleen. Kysymykseen "mistä suomalaiset ovat tulleet" on ollut tapana vastata "Volgan mutkasta". #Volgan #Mutka #shorts

Elmer Gantry is a 1960 American drama film about a confident man and a female evangelist selling religion to small-town America. Adapted by director Richard Brooks, the film is based on the 1927 novel of the same name by Sinclair Lewis, and stars Burt Lancaster, Jean Simmons, Arthur Kennedy, Shirley Jones and Patti Page. Elmer Gantry was nominated for five Academy Awards in 1961, including Best Picture and Best Score. It won Best Actor for Lancaster, Best Supporting Actress for Jones, and Best Adapted Screenplay. Jean Simmons was nominated for the Golden Globe award in the Best Actress in a Motion Picture – Drama category. The film's plot overlaps with less than 100 pages of the novel Elmer Gantry, deleting many characters and fundamentally changing the character and actions of female evangelist Sister Sharon Falconer, as played by Simmons. The character of Sharon Falconer was loosely based on elements in the career of the Canadian-born American radio evangelist Aimee Semple McPherson, who founded the Pentecostal Christian denomination known as the International Church of the Foursquare Gospel in 1927. In addition, a plot point from the end of the novel is incorporated into Gantry and Lulu Bains's relationship, fundamentally changing the fates of both characters. https://en.wikipedia.org/wiki/Elmer_Gantry_(film). Elmer Gantry by Sinclair Lewis https://archive.org/details/in.ernet.dli.2015.184871/mode/2up.

Free Proto-Finnic lesson 👉 Dr. Elmer Gantry. [@oldworldflorida ] 🇫🇮 Täyttä hepreaa. Graecum est; non legitur. 👇☹️ ≠ FINNISH https://youtu.be/3XesvhCZWKs. Canaanite-Phoenician language: Part 1 of Punic inscriptions @Malkibaal 🇫🇮🤖 https://flathub.org/apps/net.mkiol.SpeechNote. 🇫🇮🤖 🎵 Koitere, Karjalan Helmi - Pasi Kaunisto 🎶 https://www.afterglow.fi/pasikaunisto. Elmer Gantry (1960) https://rumble.com/v335c78-elmer-gantry-1960.html. Elmer Gantry by Sinclair Lewis https://archive.org/details/in.ernet.dli.2015.184871/mode/2up. SYKSY From Proto-Finno-Ugric *sükśe. Cognates include Southern Mansi tüks, Northern Mansi таквс (takws, “autumn”), Udmurt сӥзьыл (siźyl), Erzya сёксь (śokś), Finnish syksy, Estonian sügis From Proto-Finnic *süksü, from Proto-Finno-Ugric *sükśe. Cognates include Estonian sügis, Karelian šygyžy, Northern Sami čakča, Erzya сёксь (śokś), Hungarian ősz.[esik] (“fall”). TOUKO From Proto-Finnic *touko, from Proto-Finno-Ugric *towke (“spring”). Cognate with Estonian tõug, Erzya тундо (tundo, “spring”), Mansi тӯя (tūâ, “spring”), Hungarian tavasz (“spring”). SUVI From Proto-Finnic *suvi, from Proto-Uralic *suŋe. Cognate with Northern Sami sakŋat (“be thawed”), Nganasan тәӈәә. (“summer”). KESÄ From Proto-Finnic *kesä, from Proto-Finno-Permic *kesä (“summer”) (probably a loanword from Indo-European; see it for more). Cognate with Estonian kesa (“fallow”), Veps keza (“summer”), Võro kesä (“fallow”), Erzya кизэ (kize). Hungarian nyár TALVI From Proto-Finnic *talvi, from Proto-Finno-Ugric *tälwä. Cognate with Estonian talv, Erzya теле (ťeľe), Moksha тяла (ťala), Hungarian tél. (“winter”). JOKI From Proto-Finnic *joki, from Proto-Uralic *joke. Cognate with Estonian jõgi (“river”), Karelian jogi (“river”), Veps jogi (“river”), Northern Sami johka, Moksha Йов (Jov, “Moksha river”), Mansi я̄ (â̄, “river”), archaic Hungarian jó. Hungarian folyó OJA From Proto-Finnic *oja. Cognates with Finnish oja and Estonian oja. Hungarian patak (“ditch”). KOIVU From Proto-Finnic *koivu, from Proto-Uralic *kojwa. Cognates include Estonian kõiv and Erzya килей (kiľej). (“birch”). KUUSI From Proto-Finnic *kuusi, from Proto-Uralic *kowse. Cognates include Estonian kuusk, Erzya куз (kuz). (“spruce”). KIVI From Proto-Finnic *kivi, from Proto-Finno-Ugric *kiwe. (“rock”). ELÄÄ From Proto-Finnic *elädäk, from Proto-Uralic *elä-. Cognate with Northern Sami eallit, Erzya эрямс (eŕams) and Hungarian él. (“to live”). KUOLLA From Proto-Finnic *kooldak, from Proto-Uralic *kale-. Cognates include Erzya куломс (kuloms), Mansi хо̄луӈкве (hōluňkwe) and Hungarian hal. (“to die”). JALKA From Proto-Finnic *jalka, from Proto-Finno-Ugric *jalka. Cognate with Livonian jālga, Erzya ялго (jalgo, “on foot”) and ялга (jalga, “friend”). (“foot”). PÄÄ From Proto-Finnic *pää, from Proto-Finno-Ugric *päŋe. Cognates include Estonian pea, Veps pä, Moksha and Erzya пе (pe, “end”) and Hungarian fej, fő. (“head”). KORVA From Proto-Finnic *korva, from Proto-Uralic. Cognates include Estonian kõrv.(“ear”). MUNA From Proto-Finnic *muna (“egg; ? penis, testes”), from Proto-Uralic *muna (“egg; ? penis, testes”). UUHI From Proto-Finnic *uuhi, from Proto-Finno-Ugric *uče, possibly from earlier Proto-Finno-Ugric *uwi-či, which could be borrowed from Proto-Indo-European *h₂ówis. Cognates include Estonian utt, Karelian uuhi, Veps uhu, Votic ut́i, Erzya утьша (uťša), Moksha уча (uča), Komi-Permyak ыж (yž) and Mansi а̄сь (āsʹ). (“ewe”). KOTA From Proto-Finnic *kota, from Proto-Finno-Ugric *kota. Cognates include Estonian koda and Hungarian ház.(“shelter”). OVI From Proto-Finnic *ovi, from Proto-Uralic *owe. (“door”). https://aavasaksa.fi/koti/struven-ketju. https://fi.wikipedia.org/wiki/Struven_ketju. @tartariantruth3 @1_Analog_9

Russian census and Uralic peoples 2020. Российская перепись населения и уральские народы 2020 года. Uralilaiset kansat: Vatjalaiset, Nenetsit, Hantit, Mansit, Selkupit, Bessermanit, Enetsit, Saamelaiset, Nganasanit, Inkeroiset, Marit, Vepsäläiset, Udmurtit, Mordvalaiset, Komit, Komipermjakit, Karjalaiset, Unkarilaiset, Virolaiset, Suomalaiset. Uralic peoples: Vatjans, Nenets, Khants, Mansis, Selkups, Besermans, Enets, Sami people, Nganasans, Ingrians, Mari people, Vepsians, Udmurts, Mordvins, Komi people, Komi-Permyaks, Karelians, Hungarians, Estonians, and Finns. Уральские народы: ватжалы, ненцы, ханты, манси, селькупы, бесермяне, энцы, саамы (лопари), нганасаны (тавгийцы), ингерманландцы (инкероиты), мари (черемисы), вепсы и удмурты12. Коми-зыряне и коми-пермяки3, карелы, венгры, эстонцы и финны. http://www.macastren.fi/ajankohtaista/index.html. The Uralic languages are a language family of 38 languages spoken natively by approximately 25 million people, predominantly in Europe (over 99% of the family’s speakers) and northern Asia (less than 1%). The main Uralic languages in number of speakers are Hungarian (12-13 million), Finnish (5.4 million), and Estonian (1.1 million), that are also national and official languages of sovereign states. KIELITIETO URALILAISTEN KIELTEN OMINAISPIIRTEET Samasta kantakielestä peräisin olevissa kielissä on paljon yhteistä. Kielet ovat tuhansien vuosien aikana kehittyneet erilaisiksi, eivätkä ne siksi enää kuulosta kovin samanlaisilta. Sukukielillä on yhteistä sanastoa, mutta erityisen hyvin kielisukulaisuus näkyy kielen muissa piirteissä. Ei artikkeleja Ruotsin kielessä on artikkelit en ja ett, englannissa a, an ja the. Uralilaisissa kielissä artikkelia ei ole (poikkeuksena unkari). Ei sanojen sukua Uralilaisissa kielissä sanoilla ei ole sukua. Ei siis ole maskuliineja, feminiinejä ja neutreja, kuten esimerkiksi saksassa. Paljon päätteitä ja liitteitä - verbin taivutus - sijataivutus - omistusliitteet - liitepartikkelit Paljon yhdyssanoja Uusia sanoja voidaan muodostaa liittämällä yhteen aiemmin tunnettuja sanoja. Kieltoverbi Uralilaisissa kielissä on persoona- ja aikamuodoissa taipuva kieltoverbi. Ugrilaisten kielten (unkarin, hantin ja mansin) systeemi erilainen. LINGUISTICS CHARACTERISTICS OF URALIC LANGUAGES There is a lot in common in languages that originate from the same proto-language. Over thousands of years, languages have developed differently and therefore they no longer sound very similar. The related languages have a common vocabulary, but the kinship of the language is particularly evident in other features of the language. No articles Swedish has articles en and ett, English has a, an and the. In Uralic languages, there are no articles (with the exception of Hungarian). No gender for words In Uralic languages, words have no gender. There are no masculine, feminine and neuter genders as in German, for example. Many suffixes and affixes Verb conjugation Case inflection Possessive suffixes Affix particles Many compound words New words can be formed by combining previously known words. Negation verb Uralic languages have a negation verb that is inflected for person and tense. The system of Ugric languages (Hungarian, Khanty and Mansi) is different. https://www.ugri.net/kielitieto. Finnish Folk Song, MeNaiset - Kuulin äänen (I Heard the Voice) #ugri #castren #Russia #KuulinÄänen #Uralic #languages

Title: Sons of Toorum Original title: Toorumi pojad Director: Lennart Meri Screenwriter: Lennart Mer Operators: Ago Ruus, Rein Pruul Composer: Erkki-Sven Tüür Genre: ethnographic, documentary Production: Eesti Telefilm, IWF (GERMANY), YLE-TV 2 (Finland) Year: 1989 (shooting: September 1985 and August 1988) Duration: 60 min. Premiere: January 13, 1990 (Estonia) Applying the already established manner of documentary film presentation and taking advantage of publicity and freedom of expression (1989), Lennart Meri, in parallel with the story about the Hunts and their way of life, touches on a topic that, alas, has become even more relevant in our time. Meri seriously investigates the negative social and environmental impacts of the modern oil industry on the indigenous people of the Finno-Ugric peoples of the Russian North and in the territory of their permanent residence.

Original title Linnutee tuuled Year 1977 Running time 54 min. Country Soviet Union (USSR) Director Lennart Meri Screenwriter Lennart Meri Cast Self: Mikk Mikiver, Producer Filmistuudio ''Tallinnfilm'', Oy Mainos-TV-Reklam Ab (MTV), Magyar Rádió (MR) Genre Documentary | Half-length Film https://www.imdb.com/title/tt2978552. Synopsis The sequel to the 'the waterfowl people'. the author interprets the kiship, linguistic, and cultural relationships of the finno-ugric peoples. finns, vepsians, votes, setos, erzya-mordvinians, mansi, hungarians, sami, nganasans, and estonians appear in the film. the film was shot in 1977 on location in northern Finland, sapmi, vepsia, votia, mordovia, khantia-mansia, Hungary, the Taymyr peninsula, the Setomaa region in Estonia, and on the Estonian islands of Saaremaa and Muhu. the footage was also shot in 1970 in the Nenets okrug.

Title: Shaman Original title: Šamaan Director: Lennart Meri Screenwriter: Lennart Mer Cinematography: Rein Maran Genre: ethnographic, documentary Production: Eesti Telefilm (Estonia), YLE-TV 2 (Finland) Year: 1997 (filmed July 16, 1977) Duration: 22 min. Premiere: January 13, 1990 (Finland) The material for this film was shot in one day - July 16, 1977 during the filming of the documentary "Linnutee tuuled" (Winds of the Milky Way). In a remote corner of the Taimyr Autonomous Okrug on the banks of the Avam River, Lennart Meri had a chance to meet the real Nganasan shaman Demnime (1913 - 1980), who at that time was 64 years old. And not only to get acquainted, but also to capture on film the preparation and execution of the shamanic ritual of the spell - ritual. Of course, one could not even dream of the appearance of an "acting" shaman on Soviet screens, and even more so of the ritual rite. Therefore, the film with such rare frames was stored for a long time as "scientific material". It was only in 1997 that Lennart Meri, then President of Estonia, finished work on this unique film.

Veelinnurahvas - The people of the water bird Directed by Lennart Meri A documentary about the history and linguistic ties of the Finno-Ugric, and Samoyedic peoples. Speakers of the Kamassian, Nenets, Khanty, Komi, Mari, and Karelian languages were filmed in their everyday settings 50 years ago. The footage was shot in Altai Krai, the Nenets Okrug, Khantia-Mansia, Uzbekistan, the Komi Republic, Mari el, Karelia, and Estonia. The first documentary in Lennart Meri’s “Encyclopaedia Cinematographica Gentium Fenno – Ugricarum” https://www.imdb.com/title/tt2637876 The exhibition presents photographs of Lennart Meri’s travels to Finno-Ugric peoples between 1969 and 1988 and recollections of Enn Säde, sound designer of four of Meri’s films, interspersed by Meri’s own comments. The designer is Peeter Laurits. Lennart Meri’s (1929–2006) mission was to tell the ancient story of Estonians and their kindred peoples, seeking an answer to the question of who we are, where we are coming from, and where we are heading. “Silverwhite”, published in 1976, discusses the past of the Estonians and Baltic-Finnic peoples. Films about our kindred peoples: “The Waterfowl People” (1970), “The Winds of the Milky Way” (1977), “The Sounds of Kaleva” (1985), “The Sons of Torum” (1989), and “Shaman” (1977/1997). These were perhaps the first internationally acclaimed films about Finno-Ugric peoples, introducing their ancient customs, rituals, folk poetry, and ethnography, and suggest exciting hypotheses. The film groups, consisting of ethnographers, folklorists, artists, and writers traveled to Finno-Ugric peoples between 1969 and 1988. https://estinst.ee/en/fotonaitus-veelinnurahvas-lennart-meri-filmirannakud-1969-1988-tamperes.